Koska olen suuri pulmapelien ystävä, olen aina kiinnostunut tutustumaan uusiin genren peleihin. A Little to the Left kiehtoi minua, kun näin sen ensimmäistä kertaa. Ajatus pulmapelistä, joka perustuu siivoamiseen/järjestämiseen, oli idea, jonka ajattelin toimivan hyvin pulmapelissä. Yhdistettynä rentoon/rentouttavaan tunnelmaan, olin innoissani kokeilemaan sitä. A Little to the Left on hauska ja rentouttava pulmapeli.peli, jossa on pari ongelmaa, jotka estävät sitä olemasta niin hyvä kuin se olisi voinut olla.

A Little to the Left on pohjimmiltaan sitä, mitä saat, jos yhdistät pulmapelin ja järjestelyn lähtökohdan. Peli on jaettu useisiin pulmiin, jotka on rakennettu kodin siivoamisen ja esineiden järjestämisen ympärille tietyllä tavalla. Nämä voivat vaihdella sotkun keräämisestä, esineiden järjestämisestä järkevimmällä tavalla, abstraktien pulmien ratkaisemisesta ja symmetrian luomisesta esineiden kanssa.

A Little to the Leftin ohjaus on melko suoraviivaista. Periaatteessa voit tarttua esineeseen ja sitten joko vetää sen uuteen paikkaan tai kääntää/pyörittää sitä.

Yksi tärkeimmistä syistä, miksi A Little to the Left kiehtoi minua, oli sen rento tunnelma. Vaikka pulmapelit ovat harvoin toiminnantäyteisiä/stressipitoisia, pidin ajatuksesta rauhallisesta pulmapelistä. Peli tekee yleisesti ottaen todella hyvää työtä luodessaan kokemuksen, josta voi vain istua alas ja nauttia ilman stressiä. Tämä johtuu parista suunnittelupäätöksestä.

Ensinnäkin palapelit ovat lyhyitä. Useimmat niistä saa valmiiksi muutamassa minuutissa. Tämä tekee A Little to the Leftistä sellaisen pelin, jossa voi pelata pari palapeliä, kun tarvitsee lyhyen rentouttavan tauon.

A Little to the Leftin visuaalinen ilme ja ääni/musiikki tukevat hyvin rentouttavaa tunnelmaa. Peli käyttää minimalistisempaa taidetyyliä, joka mielestäni sopii hyvin peliin. Peli tekee todella hyvää työtä, jotta pelatessasi tunnet olosi rentoutuneeksi.

A Little to the Leftin palapelit kiehtoivat minua muutenkin kuin rennon ilmapiirin vuoksi. Se, että palapelipeli rakennetaan siivoamisen/järjestämisen ympärille, vaikutti hyvältä idealta. Suurimmaksi osaksi peli hyödyntää tätä lähtökohtaa hyvin.

Järjestäminen/siivoaminen toimii itse asiassa varsin hyvin pulmapelin teemana. Monissa pulmissa ruudulle on ripoteltu kasa satunnaisia esineitä. On kummallisen tyydyttävää keksiä, miten esineet järjestetään jonkinlaisen kuvion/järjestelmän mukaisesti.

Suurimmaksi osaksi mielestäni A Little to the Leftin palapelisuunnittelu on melko hyvää. Jotkut palapelit ovat selvästi parempia kuin toiset, mutta yleensä niiden ratkaiseminen oli hauskaa. Jotkut palapelit ovat melko suoraviivaisia, toiset taas vaativat enemmän out of the box -ajattelua. Aika monissa palapeleissä on jopa useita ratkaisuja. Periaatteessa, jos lähtökohta kiehtoo sinua, uskon palapelisuunnittelun viihdyttävän sinua.

A Little to the Leftin vaikeusasteesta sanoisin, että se voi vaihdella melko paljon. Sanoisin, että suurin osa pulmista on melko yksinkertaisia. Moniin pulmiin ratkaisu tuli mieleen melko nopeasti. Joihinkin pulmiin on kuitenkin useita erilaisia ratkaisuja. Jotkut näistä vaihtoehtoisista ratkaisuista voivat olla melko paljon vaikeampia keksiä.

Luokittelisin suurimman osan arvoituksista helpoiksi tai kohtalaisen vaikeiksi. On joitakin satunnaisia arvoituksia, jotka ovat melko paljon vaikeampia. Ne eivät välttämättä ole vaikeita, mutta minulla oli vaikeuksia selvittää arvoituksen logiikkaa. Jotkut arvoitukset voivat olla melko abstrakteja, jolloin sinun on ajateltava kuten arvoituksen suunnittelija, jotta voit selvittää sen.

Tämä on luultavasti suurin ongelmani A Little to the Left -pelissä. Minua ei olisi haitannut, jos arvoitukset olisivat olleet vaikeita. Itse asiassa mielestäni pelin olisi pitänyt olla vaikeampi. Ongelma on se, että joidenkin arvoitusten logiikassa ei ole paljon järkeä. Tämä johtaa siihen, että arvoituksista tulee enemmänkin kokeilun ja erehdyksen harjoitusta kuin arvoituksen logiikan selvittämistä. Lopultanämä arvoitukset olivat enemmän turhauttavia kuin vaikeita.

Tämä on A Little to the Leftin suurin ongelma, mutta hyvä uutinen on se, että voit kiertää nämä pulmat. Jos et saa pulmaa ratkaistua, voit hyödyntää vihjejärjestelmää. Vihjejärjestelmä näyttää sinulle kuvan ratkaisusta. Voit valita, minkä osan ratkaisusta haluat paljastaa, jotta saat vihjeen. Toivoisin, että peli antaisi ensin vihjeen muusta kuin pelkkäArvostan kuitenkin sitä, että voit saada vihjeen, kun olet jumissa. Lisäksi voit vain ohittaa pulman ja palata siihen myöhemmin, jos et keksi, miten se ratkaistaan.

Sen lisäksi, että vaikeusaste vaihtelee yksinkertaisesta liian abstraktiin, A Little to the Leftin toinen suuri ongelma on sen pituus. Peli ei ole superpitkä. Pelissä on noin 75 ratkaistavaa pulmaa, joista joihinkin on pari erilaista ratkaisua. Kunkin pulman pituus vaihtelee. Useimmat niistä saat todennäköisesti ratkaistua parissa minuutissa. Lopulta koko pelin pitäisi selvitä parissa minuutissa.noin 3-4 tuntia. Lisäksi joka päivä on yksi päivittäinen pulma ratkaistavana. Joskus nämä tuntuvat ainutlaatuisilta, ja toisinaan taas ne tuntuvat pääpelin pulman uudelleenlämmittelyltä. Olin lopulta hieman pettynyt pituuteen, sillä toivoisin, että pelissä olisi ollut hieman enemmän.

Loppujen lopuksi nautin A Little to the Leftin parissa viettämästäni ajasta. Lähtökohta rakentaa pulmapeli siivoamisen/järjestämisen ympärille toimii paremmin kuin voisi odottaa. Peli on suoraan asiaan ja tekee hyvää työtä luodessaan rennon kokemuksen. Pulmien suunnittelu on yleisesti ottaen melko hyvää, ja pelattavuus on oudon tyydyttävää.

Pelin vaikeustaso on kuitenkin hieman vaihteleva. Jotkut pulmat voivat olla todella helppoja, mutta suurin osa on kohtalaisen vaikeita. Pahimpia pulmia ovat ne, joiden ratkaisut tuntuvat jotenkin sattumanvaraisilta. Ellet saa selville logiikkaa, jota pulman suunnittelija on käyttänyt, joudut periaatteessa kokeilemaan ja erehtymään tai käyttämään pelin vihjejärjestelmää ratkaisun löytämiseksi. Tähän yhdistyy se, että ALittle to the Left on lyhyempi, sillä useimmat pelaajat saavat sen todennäköisesti pelattua 3-4 tunnissa.

Suosittelen A Little to the Left -peliä lähinnä sen mukaan, mitä mieltä olet pulmapeleistä ja siitä, että peli on rento siivoaminen/järjestäminen. Jos se ei tunnu sinun pelityypiltäsi, en usko, että A Little to the Left muuttaa mieltäsi. Jos peli kuulostaa kuitenkin sellaiselta, josta nauttisit, kannattaa mielestäni harkita sen hankkimista.

Vähän vasemmalle

Julkaisupäivä: 8. marraskuuta 2022 Järjestelmät: Mac, Nintendo Switch, PC

Kehittäjä: Max Inferno Kustantaja: Salainen tila ESRB-luokitus: Kaikki

Genret: Casual, Indie, Puzzle

Virallinen verkkosivusto : //maxinferno.com/

Plussaa:

• Rentouttava rento palapelikokemus.
• Joitakin nokkelia palapelisuunnittelua, jossa hyödynnetään siivoamisen/järjestämisen lähtökohtaa oudon tyydyttäviin palapeleihin.

Miinukset:

• Joissakin pulmien ratkaisuissa ei ole paljon järkeä, ja sinun on periaatteessa vain kokeiltava ja erehdyttävä ratkaisemaan ne.
• Melko lyhyt, vain noin 3-4 tuntia.

Luokitus: 3.5/5

Suositus: Rentouttavien ja rentojen pulmapelien ystäville, joita kiinnostaa siivous-/järjestämisteema.

Mistä ostaa : Nintendo Switch, Steam

Me täällä Geeky Hobbiesissa haluamme kiittää Max Infernoa ja Secret Modea A Little to the Leftin arvostelukopiosta, jota käytettiin tätä arvostelua varten. Geeky Hobbies ei ole saanut mitään muuta korvausta tästä arvostelusta kuin ilmaisen kopion pelistä arvostelua varten. Ilmaisen arvostelukopion saamisella ei ole ollut mitään vaikutusta tämän arvostelun sisältöön tai lopulliseen arvosanaan.